Tuhkakeskiviikosta (tänä vuonna 22.2.) alkaa pääsiäissunnuntaihin kestävä paasto. Laskiaisena laskeudutaan paastoon. Laskiaissunnuntai on tänä vuonna 19.2. ja laskiaistiistai 21.2. Paastoa kutsutaan joskus seitsemäksi vapaaksi viikoksi. Se vapauttaa epäolennaisesta ja auttaa suuntautumaan tärkeimpään.

Luterilaisessa kirkossa ei ole paastosääntöjä, mutta monet paastoavat vapaaehtoisesti. Perinteisessä paastossa luovutaan lihansyönnistä sekä pidättäydytään kahvista, teestä, alkoholista tai tupakasta. Paasto voi olla muutakin luopumista: Televisiota ja nettiä voi käyttää vähemmän tai tarpeettoman kiireen voi jättää. Paasto raivaa tilaa olennaiselle. Se ohjaa rukoukseen, Raamatun tutkisteluun ja Jumalan kohtaamiseen. Se kutsuu sekä seuraamaan Jeesuksen kärsimystietä että palvelemaan lähimmäistä ja koko luomakuntaa. Se kuljettaa katumukseen ja vie tielle kohti parempaa ja pyhää.

Ensimmäisillä vuosisadoilla kastettiin vain kerran vuodessa, pääsiäisyönä. Kastettavia opastettiin 40 päivän ajan ennen pääsiäistä Kristuksen kuoleman ja ylösnousemuksen salaisuuksiin, joista he pääsivät kasteyönään osallisiksi. 300-luvulla tästä kehittyi kaikkia kristittyjä koskeva pääsiäiseen valmistava paastonaika. Keskiajalla, vuonna 1091, päätettiin jättää sunnuntait paaston ulkopuolelle. Sen vuoksi paaston aloittava tuhkakeskiviikko on jo 46 päivää ennen pääsiäistä.

Laskiaisena sanotaan jäähyväiset lihalle

Ennen paastoa on ollut tapana vielä kerran syödä raskaasti ja iloita. Laskiainen jatkaa sitä perinnettä. Hernekeitto ja laskiaispulla ovat suomalaisia tukevia ruokia, ja mäenlaskuriehat pohjoisen maan iloitsemistapa. Katolisten maiden karnevaalit ovat saman asian eteläinen vastine. Karnevaali-sana pohjautuu latinaan ja merkitsee jäähyväisiä lihalle, jota ei paastonaikana enää syödä.

Tuhkaristi on katumuksen merkki

Paaston alkaessa tuhkakeskiviikkona kirkossa voidaan viettää messua, jossa pappi piirtää jokaisen otsaan tuhkalla ristin ja lausuu: "Ota vastaan katumuksen merkki." Tapa on peräisin vuoden 1000 tienoilta ja pohjautuu Raamattuun, jossa tuhka ja tomu ovat katumuksen näkyviä merkkejä.

Paastonaikana jumalanpalvelus on tavallista karumpi. Kirkoissa vietetään myös erityisiä paastonajan tilaisuuksia. Rippijumalanpalvelus tarjoaa mahdollisuuden ahdistuksen tai syyllisyyden käsittelyyn ja niistä vapauttavan sanoman kuulemiseen. Ristin tien hartauksissa kuljetaan Jeesuksen kärsimystiellä Raamattua lukien, rukoillen ja laulaen. Passiot ovat paastonajan musiikillisia hartauksia. Liturgisena värinä paastonaikana on katumusta kuvaava violetti tai sininen.

Ekopaasto on vastuuta luomakunnasta

Paastonajan pysähtymisissä katse käännetään omasta itsestä, kiireestä ja suorittamisesta yhtäältä Jumalaan ja toisaalta toisiin ihmisiin ja luomakuntaan. Tänä vuonna ekopaasto-kampanja kutsuu myös erityisesti vastuuseen ympäristöstä www.ekopaasto.fi. (Kirkon tiedotuskeskus/Sini Hulmi)

Tänä vuonna kirkkovuositiedotteet kirjoittaa teologian tohtori Sini Hulmi. Hän toimii liturgiikan ja homiletiikan lehtorina Helsingin yliopistossa.