Seurakunnan toimitilat ja rakennukset

Heinolan kirkko

Heinolan pääkirkko sijaitsee Siltakadun varrella kaupungin keskustassa. Puinen kirkko valmistui vuonna 1811. Rakentaja on Matts Åkergren. Muodoltaan kirkko on niin sanottu oktagonkirkko eli kahdeksankulmainen pitkittäiskirkko. Teologinen selitys kirkon muodolle on, että kuusi kirkon kahdeksasta sivusta kuvaa Jumalan luomistyön kuutta työpäivää ja seitsemäs lepopäivää. Kahdeksas sivu kuvastaa iankaikkisuutta. Istumapaikkoja kirkossa on noin 450.

Kellotapuli

Kirkosta puuttuvan tornin korvaa vieressä oleva klassismuotoinen kellotapuli. Se on arkkitehti Carl Ludvig Engelin piirtämä ja valmistui vuonna 1843. Tapuli on alkuperäisellä paikallaan alkuperäisen värisenä. Kellotapuli siirtyi keväällä 2000 satelliittiaikaan. Kellon koneisto sähköistettiin ja automatisoitiin. Uusi tekniikka sovitettiin yhteen vanhan akseliston, kellotaulun ja viisariston kanssa. 

Siunauskappeli

Siltakadun varrella oleva siunauskappeli valmistui vuonna 1955. Se on arkkitehti Bertel Strömmerin suunnittelema. Kappelia ympäröi Heinolan hautausmaa, jossa on myös muistolehto.

Vanha pappila

Vuonna 1902 valmistuneen Vanhan pappilan on suunnitellut arkkitehtitoimisto Wrede & Gripenberg. Pappila edustaa jugendtyyliä korkeine pieniruutuisineen ikkunoineen, jyrkkine kattoineen ja linnunpääkoristeineen. Talo oli pappilakäytössä vuoteen 1963. Vuonna 1964 siinä avattiin Heinolan kaupunginmuseo, joka toimi rakennuksessa vuoteen 1982. Sen jälkeen rakennus palautettiin alkuperäiseen asuunsa. Entiseen arkistoholviin rakennettiin kappeli. Nyt talo on tilaisuuksien, perhejuhlien ja kokousten pitopaikka.

Arkkitehti Erkko Virkkusen suunnittelema seurakuntakeskus valmistui vuonna 1963. Sisätilojen peruskorjaus tehtiin vuonna 1999. Seurakuntakeskuksessa on kirkkoherranvirasto, talous-, diakonia- ja nuorisotoimistot sekä pappien, lähetyssihteerin ja kanttoreiden työhuoneet. Talossa on kaksi seurakuntasalia ja alakerrassa päiväkerho- ja rippikoulutilat sekä lähetyssoppi.

Maaherrankadun kerhotila

Vuosisadan vaihteessa rakennettu talo tunnetaan rakennuttajansa nimen mukaisesti Festénin huvilana. Tämä kaksikerroksinen uusrenessanssi-tyyliä edustava rakennus on seurakunnan lapsi- ja nuorisotyön käytössä. Alakerrassa on nuorison monikäyttötila ja yläkerrassa kaksi asuntoa.   
Talo on peruskorjattu 1992. 

Heinolan pitäjänkirkko

Heinolan pitäjänkirkko valmistui vuonna 1755. Todennäköisesti kirkon rakentajana toimi rakennusmestari August Sorsa. Puinen ristikirkko edustaa itäsuomalaista kirkkotyyppiä. Pohjakaavana on tasavartinen risti, jonka sakarat kapenevat ulospäin. Kirkossa on tehty useita merkittäviä korjaus- ja muutostöitä, joista suurin oli vuonna 1933 arkkitehti Kauno S. Kallion johdolla toteutettu. Tuolloin sisätiloja uudistettiin ja ulkonäkökin muuttui nykyiseksi. Kirkkoon mahtuu 800-900 henkeä.

Kirkon paanukatto on malliltaan harvinainen maassamme. Sen malli on islamilaisesta maailmasta, josta se kulkeutui Pyhän maan kautta kristikuntaan. Paanukatto rakennettiin vuonna 1820 aikaisemman lautakaton tilalle.

Kirkon urut ovat Kangasalan urkutehtaan rakentamat vuonna 1920. Ne ovat 16-äänikertaiset ns. pneumaattiset urut. Yksi kirkon erikoisuus on lukkarintuoli, saarnatuolin vastapuolella. Siitä lukkari johti seurakunnan veisuuta ennen urkujen aikaa.

Sisäpuolen kattomaalaukset ovat heinolalaisen Hannes Malinin käsialaa. Ne on tehty 1700-luvun tyyliin. Nykyinen alttaritaulu, jonka aihe on Jeesus kantaa ristiä, saatiin seurakuntaan vuonna 1860. Alttarin ja saarnatuolin tekstiilit on suunnitellut ja valmistanut taiteilija Viena Mertsalmi. 

Kellotapuli

Kellotapulin rakensi vuonna 1834 rakennusmestari Erkki Leppänen. Sen suunnitteli arkkitehti Carl Ludvig Engel. Aikaisempi tapuli oli vaatimaton ja se lienee valmistunut yhtä aikaa kirkon kanssa vuonna 1755.

Tapulissa on kaksi kelloa. Suurempi on seurakunnan oma hankinta vuodelta 1755 ja pienempi on saatu lahjoituksena vuonna 1772. Molemmat kellot on valettu Tukholmassa. Aiemmin kelloja soitettiin käsin. Nykyisin soitto on automatisoitu.  

Nykyinen kellotapuli on rakennuttu puusta ja sen korkeus on 28 metriä. Siinä on paanukatto, joka uusittiin kesällä 1998.

Kirkonkylän pappila

Ensimmäistä kirkkoherraa varten rakennettiin nykyinen kirkonkylän pappila. Pihapiirissä olivat muut tarpeelliset rakennukset: väentupa, aitat, navetta, sauna ja kellari. Pappilassa tehtiin peruskorjaus vuonna 1994. Nykyisin pappilassa toimii palvelupiste, jossa on diakoniatyöntekijän vastaanotto sekä papin päivystys.  

Pappilantupa

Vanhassa pappilantuvassa toimivat päiväkerhot, partiolippukunta Rautvuoren Vartijat sekä varhaisnuorten kerhot.

Kirkonkylän seurakuntatalo

Kirkon vieressä Kirkkotien toisella puolella on vuonna 1965 valmistunut seurakuntatalo. Se peruskorjattiin vuonna 2001. Siellä pidetään tilaisuuksia, juhlia ja kokouksia. Osa kirkonkylän varhaisnuorten kerhoista kokoontuu seurakuntatalossa, samoin seurakunnan kuorot ja lauluryhmät.  

Seurakuntatalossa on kaksi toimitilaa; yläsali ja isosali.

Kirkonkylän siunauskappeli

Siunauskappeli sijaitsee noin kilometrin päässä kirkosta, kirkonkylän ala-asteen ja liikuntahallin läheisyydessä. Siunauskappeli vihittiin käyttöön vuonna 1956. Kappelin on suunnitellut arkkitehti Martti Riihelä. 

Kappeliin mahtuu noin 70 henkeä.  Toisena siunauspaikkana on kirkonkylässä kirkko. Siunauskappelin alakerrassa on vainajien säilytystilat.

Sinilähde

Sinilähteen seurakuntatalo

Sinilähteen seurakuntatalo valmistui vuonna 1957 Käkisalmen rukoushuoneyhdistyksen ja Heinolan kaupunkiseurakunnan yhteistyönä. Suunnittelija on Heikki Siikonen. Albin Kaasisen puuveistokset evankelistoista ja seurakuntatalon kirkonkello muistuttavat Käkisalmesta.

Vierumäki

Vierumäen seurakuntatalo

Vuonna 1989 Vierumäelle valmistui oma seurakuntatalo. Vierumäellä toiminut  rukoushuoneyhdistys keräsi varoja ja edisti oman toimitilan saamista. 

Seurakuntasalissa pidetään messu kerran kuukaudessa sekä järjestetään muita tilaisuuksia. Päiväkerhot, varhaisnuorten kerhot, Vierumäen Vaeltajien partiotoiminta, diakoniatyön piirit ovat talon säännöllisiä käyttäjiä.

Leirikeskukset ja kesäkodit

Seurakunnan leiritoiminta keskittyy Kurenniemen leirikeskukseen. Majoitustilaa Ruotsalaisen rannalla sijaitsevassa keskuksessa on noin 50 hengelle.  Arkkitehti Jorma Hintsalan suunnittelema rakennus valmistui vuonna 1973.

Sulkavankosken kesäkoti

Kesäkoti Sulkavankoski on Ala-Räävelistä Konniveteen laskevan Sulkavankosken rannalla, muutaman kilometrin päässä Heinolan pitäjänkirkosta. Sulkavankosken rannassa on sauna ja nuotiopaikka.

Kalliopohjan kesäkoti

Kesäkoti Kalliopohja sijaitsee kirkonkylässä Suokannaksen alueella.