Tyttöjen kyssärit:

a. Millasta oli olla kesä Heinolassa?
b. Pahin kohellus kesän aikana?
c. Mitä jäät kaipaamaan Heinolasta?
d. Onko jokin biisi, joka tänä kesänä on saanut uuden merkityksen Heinolassa?
e. Mitä muuta haluat sanoa Heinolan nuorille?!

Paki:

a) Heinolassa oli hyvä olla, jälleen. Kiitos siitä kuuluu niin työporukalle kuin nuorillekin, ihan vilpittömästi.

b) Hmm... Niitä on monia pieniä. Mutta varmaan se, kun SYKE-leirillä teltan oviaukko oli jäänyt auki (krhhmm, siis tietenkin se, mistä mennään sinne makuutilaan..) ja meidän telttaan meni sammakko. Mä vihaan sammakoita.

c) Jään kaipaamaan halauksia, yhteisiä hetkiä nuotiolla, sydämellisiä hymyjä, kopioidun paperin tuoksua, Kuriksen nurmikenttää täynnä väkeä, leirikamojen pakkaamista, Kuriksen aamupuuroa... Ja erityisesti kaikkia Teitä.

d) Ei oikeastaan. Paitsi riparin viimeisenä aamuna kuunneltiin leirillä yhdessä Juha Tapion "Aamu" -niminen biisi, jossa on jotenkin tosi siihen viimeiseen aamuun sopivat sanat, kun lähetetään riparilaisia matkalle elämään;
"Niin taivas hoitaa lastaan,
kutsuu joka ainoaa
ja kaikki murheet pyytää
päälleen heittämään.
Ja vaikka myrsky nousee,
luota silti Jeesukseen
Avoin syli sua odottaa."

e) Ootte upeita, jokainen aivan omalla tavallaan niin erityinen ihme. Mun on vaikea ymmärtää, miten teidän porukasta löytyy niin paljon erilaisia lahjoja ja kykyjä. Pitäkää huolta toinen toisistanne, kohdelkaa toisianne kuin aarteita! Haleja kaikille!

Päivi:

a). Heinola on ollut aivan ihanan mahtavan loistelias kesätyöpaikka. Nuoret on ollu aivan mahtavia, niin riparilaiset että isoset ja työporukka on ollut aivan ihana. Heinolan seurakunta on armelias, sympaattinen, rento ja reilu työpaikka. Kiiitos siitä! Oikeesti. Koko sydämestä.

b). Varsinkin nyt kun vasta opiskelee ja opettelee, niin niitä kohelluksia ja pieniä mokia on sattunut pitkin reissua. Saunaillassa, yhden kerran löylyt loppu ennen poikien saunavuoroa. Voi sitä valituksen määrää!

c). Jään muistelemaan kaiholla jokaista nuorta saunailloissa, nuorten illoissa ja leireillä. Saunaillat olivat aivan ihania, rentoa ja mukavaa yhdessäoloa luomakunnan kauneuden keskellä. Makkarat ja vaahtokarkit mielessäin :) Jään kaipaamaan nuorteniltojen riehakkuutta, nuorten energiaa, mutta samalla heidän keskittymistä hartauksiin ja opetukseen. Ja, leirit, huh huijakkaa :D Itse pääsin kokemaan kaksi vallan ihanaa ja valloittavaa leiriä. Ne olivat tosi erilaisia, mutta samalla ihania ja äärimmäisen herkistäviä leirejä. Lisäksi jään kaipaamaan teitä, jokaista työyhteisön jäsentä! KIIIIIIIITOSS!

d). Itselleni aivan uusi laulu oli Kaksi tavallista kättä. En ole omassa seurakunnassani sitä laulanut, mutta se nousi usein lauluista ylitse muiden leireillä. Tärkeimmän käskyn, rakkauden kaksoiskäskyn sisältö kehottaa meitä rakastamaan Jumalaa ja lähimmäistämme. Raamatun punainen lanka löytyy tuosta rakkaudesta. Jumala rakastaa meitä juuri tälläisinä ja meistä jokainen voi olla hänen kätensä ja jalansa ja tuoda maailmaan lisää

Kaksi tavallista kättä Jeesus työhön lähettää.
Kuinka paljon tekemättä ilman niitä täällä jää?
Kaksi tavallista jalkaa Hän voi ottaa jaloikseen.
Niillä taivasmatka alkaa joka aamu uudelleen.

Hän ei käske enkeleitä tätä maata muuttamaan.
Jeesus tahtoo käyttää meitä siellä, missä tarvitaan.
(Pekka Simojoki, Kaksi tavallista kättä)

e). Ootte aivan mahtavia nuoria. On ollut suuri ilo tutustua teihin. Minulla on ollut todella armollinen olo juuri teidän kanssanne. Pitäkää huolta toisistanne, rakastakaa ja huolehtikaa. Antakaa elämän siipien kantaa teitä nyt ja tulevaisuudessa. Ja nauttikaa elämän antamista aarteista jokainen päivä. Sinä olet ihme, suuri ihme!

Herra on uskollinen, ja hän on vahvistava teitä ja varjeleva teitä pahalta. 2. Tess. 3:3