Päijät-Hämeen hyvinvointialueen lastensuojelun johtavan sosiaalityöntekijän Anu-Riikka Tareniuksen työtehtävät ovat moninaiset. Niihin kuuluvat asiakastyön ohjaaminen, sosiaalityön kehittäminen, laadunvalvonta ja henkilöstöhallinto. Lisäksi hänen vastuulleen kuuluvat perhehoidon kokonaisuus, ostopalveluiden valvonta ja ohjaus sekä tukisuhdepalvelun esihenkilötehtävät. Tareniuksen koulutustausta on myös monipuolinen. Alunperin hän on kouluttautunut perushoitajaksi ja toiminut vanhustyössä. Fyysisten vaivojen vuoksi hän joutui jättämään työnsä ja kouluttautui sosionomiksi. Lopulta hän opiskeli työn ohessa sosiaalityötä yliopistossa ja valmistui yhteiskuntatieteen maisteriksi.
Arvot, jotka Tareniusta työssään ohjaavat, ovat ihmisarvon kunnioittaminen ja välittäminen. Vaikka työ on pitkälti viranomaistyötä, jota lainsäädäntö ohjaa, työssä täytyy kohdata ihmisten erilaisuus ja erilaiset kyvyt selviytyä elämässä. Tareniusta ohjaa työssään lähimmäisenrakkaus. Vaikka Tarenius toimii esihenkilönä, hän kohtaa asiakasperheiden jäseniä päivittäin ja on mukana haastavissa asiakastilanteissa sosiaalityöntekijän tukena.
Köyhyys, yksinhuoltajuus ja yhteiskunnan tukien varassa eläminen näkyvät usein lastensuojelun asiakasperheissä. Samoin näkyvät vuokravelka-asiat, sähkön katkaisemiset, häätöuhat ja ravinnon yksipuolisuus. Lapsiperheköyhyys on useimmiten monen tekijän summa, sekä yksilön valintojen että yhteiskunnan rakenteiden. Jos perheen tulot ovat pienet, elämisen ja asumisen kallistuminen ja tukien leikkaaminen vaikuttavat voimaakkaasti perheen arkeen. Jos perheen vanehmmilla on esimerkiksi neurologisia haasteita, se vaikuttaa työn saantiin ja työssä jaksamiseen. Myös alueen työ- ja koulutuspaikkojen puute vaikuttaa lapsiperheköyhyyteen. Ylisukupolvinen kyvyttömyys pärjätä työmarkkinoilla ja tukien varassa eläminen puolestaan vaikuttavat perheiden selviytymiseen.
Lapsiperheköyhyys vaikuttaa perheiden lapsiin monella tavalla. Jos perheessä kaikki typistyy rahattomuuteen, lapset voivat kokea näköalattomuutta, toivottomuutta ja mielialan laskua. Jos vanhemmat ovat stressaantuneita perheen taloudellisesta tilanteesta, stressi siirtyy lapsiin. Köyhyys passivoi ja voi aiheuttaa mielenterveyden ongelmia. Köyhyys ei kuitenkaan välttämättä vaikuta lapsiin negatiivisesti. Jos perheessä on muuten lämpimät vuorovaikutussuhteet, toimiva arki, turvallisuutta ja läheisyyttä, ongelmia ei välttämättä synny.
Tareniuksen mielestä lapset ja heidän tulevaisuutensa ovat tärkeitä poliittisissa puheissa, mutta käytännön teoissa lasten hyvinvoinnista huolehtiminen ei näy. Tareniuksen mielestä sosiaalityön täytyy olla ”viimeinen perälauta”, joka ei menetä toivoaan ja joka takaa inhmilliset elämän perusedellytykset länsimaisissa kehittyneissä yhteiskunnissa. Sosiaalityö ei menetä toivoaan eikä luovuta koskaan.
Tarenius jaksaa tehdä työtään aidosti, koska hänen oma perhe-elämänsä on tasaista ja rauhallista. Vapaa-ajalla hän lukee, tekee käsitöitä ja ulkoilee, ilman aikatauluja. Hänellä on kolme lasta ja lastenlapsia, joiden ehdoilla arjessa eletään.
Henna Paasonen haastatteli Anu-Riikka Tareniusta 21.3.2025.
