Hanna Tuomikosken työajasta 80 % kuluu Heinolan kaupungin etsivässä nuorisotyössä ja 20 % Nuorten vuoro -hankkeessa. Etsivässä nuorisotyössä autetaan ensisijaisesti niitä nuoria, jotka eivät ole työelämässä tai koulutuksen piirissä tai joiden suunta on vielä löytymättä. Tuomikosken mukaan on vaikea tietää etukäteen, mistä nuorisotyön piiriin tuleva nuori voisi hyötyä. Tyypillisesti nuoren kanssa selvitetään, tarvitseeko hän apua opiskelupaikan hankkimisessa tai työllistymisessä. Usein haetaan yhdessä Kelan tukia ja ohjataan oikeiden palveluiden piiriin, joita voivat olla esimerkiksi terveydenhuollon palvelut. Tuomikoski myös päivystää Heinolan Ohjaamolla.
Tuomikosken ensimmäinen ammatti oli media-assistentti, ja hän työskenteli toimittajana. Siitä hän sai kimmokkeen opiskella nuorisotyöntekijäksi. Lisäksi hän suorittanut voimauttavan valokuvauksen ammatilliset opinnot ja käyttää menetelmää paljon työssään. Jokaisella nuorella on tarve tulla nähdyksi, ja voimauttava valokuvaus voi auttaa nuorta oman polun etsimisessä.
Nuorten vuoro -hanke on uudenlainen menetelmä nuoren kohtaamisessa. Tuomikoski käyttää sitä erityisesti nuorten kanssa, jotka eivät tunnu kiinnittyvän mihinkään. Ensin hän tapaa nuorta ja tämän luvalla kirjoittaa muistiin nuoren omaa kertomusta. Tuomikoski kirjoittaa käsikirjoituksen nuoren kokemustarinaan ja ottaa sen jälkeen työskentelyyn mukaan mediaohjaajan. Nuoren kanssa kuvataan yhdessä. Kokemustarinat käsittelevät usein nuoren kriisiä tai elämänmuutosta, ja niitä käytetään hankkeen nettisivustolla, tapahtumissa ja tilaisuuksissa. Menetelmän avulla päästään selville nuoren haasteiden takana oleviin oikeisiin syihin.
Köyhyys ja osattomuus linkittyvät nuoren kohdalla usein niin, että nuoren elämään on tullut jokin äkillinen muutos tai mielenterveyden haaste, joka haittaa toimintakykyä. Nuorella ei ole rahaa eikä tietoa, mistä rahaa voisi saada. Tuomikosken työhön kuuluu jonkin verran toimeentulotuen hakemista nuoren kanssa ja joskus avun hankkimista akuuttiin ruokapulaan esimerkiksi seurakunnan diakoniatyöstä. Toisinaan nuori voi olla myös pahasti velkaantunut. Tuomikosken mielestä velan ja pikavippien ottaminen on liian helppoa, ja nuoren voi olla vaikea myöntää velkaantumistaan tai kertoa siitä kotona. Somessa hypetetään hienoja autoja ja ulkonäköä, mikä luo vääristyneitä käsityksiä siitä, mitä elämän pitäisi olla.
Tuomikosken mielestä ei ole yhtään menetettyä lasta tai nuorta. Pohjimmiltaan jokainen nuori haluaa olla hyvä, jos näin ei ole, on aikuisten tehtävä auttaa. Joskus riittää yksi ihminen, joka näkee ja kuulee nuorta. Myös oikea ajoitus nuoren ongelmien selvittämisessä auttaa. Tuomikoski uskoo, että jokaisella nuorella on mahdollisuus päästä tavoitteeseensa. Aikuisten tehtävänä on antaa siihen työkaluja sekä turvallisuutta, luottamusta, yhteisöllisyyttä ja johdonmukaisuutta. Tuomikoski toivoo nuorille enemmän tukea itsenäistymisvaiheessa ja talouskasvatusta, jotta he ymmärtäisivät, mitä eläminen maksaa. Hän unelmoi myös kasvurauhasta lapsille. Somemaailmassa lapset joutuvat liian aikaisin kokemaan ja näkemään julmia asioita. Lapsuusaika lyhenee koko ajan.
Kuva: Hanna Tuomikosken kotialbumi
Tuomikoskea auttavat jaksamaan työssään juuri nuoret ja heidän kohtaamisensa. Harva nuori tulee suoraan kiittämään, onnistumiset täytyy poimia rivien välistä. On hienoa nähdä, jos nuori saa oivalluksen ja hoksaa jonkin tärkeän jutun, jota hän voisi elämässään tehdä. Tuomikoski pitää itseään etuoikeutettuna myös siksi, että saa käyttää työssään luovia menetelmiä. Vapaa-aikanaan hän kävelee luonnossa, tekee kuvausreissuja, nauttii taiteesta ja kirjoittaa.
Henna Paasonen haastatteli Hanna Tuomikoskea huhtikuussa 2025.
Kuvat: Arto Timonen, paitsi kuvat Hanna Tuomikoskesta ovat hänen kotialbumistaan.
