Heinolan kirkon taide ja esineistö

Elämä on valo - kirkkotekstiilit

Aiheena risti, kasvu ja elämä. Elämän valo loistaa kaikissa tekstiileissä. Ristikuvio toistuu kasukoissa ja alttariliinoissa. Kaikissa kirkkotekstiileissä toistuu yhteinen pieni kultainen neliö. Kirkkotekstiilisarjaan kuuluvat stolat, kasukat, kirjaliinat ja alttariliinat.
Kirkkotekstiilien suunnittelija tekstiilitaiteilija Tuulikki Kosonen.
Kutoja artenomi Oona Hölttä, 1997.

Heinolan arkipäivää siunaavien käsien suojeluksessa

Lasimaalaus
Karin Mascitti-Slotte
Valmistusvuosi 1963
Kirkkosali
Lahjoittaja Heinolan Faneeritehdas Zachariassen

Kastemalja

Kastepuu

Pasuunaa puhaltavat enkelit

Veistos/puu/figuuri (2 kpl)
Eino Räsänen
Valmistusvuosi 1940
Kirkonkuori

Vapahtajan syntymä

Lasimaalaus
K. B. Hof-Glasmalerei, F.X.Zettler, Saksa
Valmistusvuosi 1925
Kirkkosali

Ylösnousemus

Alttaritaulu
Maalannut hovimaalari R.W. Ekman (1808-1873)
Valmistusvuosi 1863

Ristintie (Ristiltä otto)

Alttaritaulu
Maalannut hovimaalari R.W. Ekman (1808-1873)
Valmistusvuosi 1863

Kirjassa Heinolan kaupungin historia s. 422 (Cederberg-Ojala 1948): Tauluille Ylösnousemus ja Ristintie (Ristiltä otto) pidettiin näyttely ennen kuin ne ripustettiin  kirkkoon paikalleen, ja niitä sai tulla katsomaan pientä maksua vastaan. Järjestettiin myös seuranäytelmiä mm 7. ja 8. päivä, joiden tuloilla taulut maksettiin. Piirilääkäri tri F.Flodin antoi huoneensa tilaisuuksien pitopaikaksi ja muutenkin uhrasi aikaa ja vaivaa hankkeeseen. Vanhat alttaritaulut siirrettiin sakastiin. Vuonna 1925-1926 kirkon kunnostamisen yhteydessä Ylösnousemus -maalaus sijoitettiin alttaripöydän yläpuolelle, kun taas Ristintie -maalaus sijoitettiin kirkkosalin saarnatuolin puoleiselle sivuseinälle. Talvisodan viimeisenä pommituspäivänä 13.2.1940 putosi kirkkoon vesikaton kautta palopommi, joka kyti alttarin luona muttei sentään räjähtänyt. Savu ja noki kuitenkin vahingoittivat alttaritauluja ja ne kunnostettiin. Vuoden 1940 aikana korjattiin myös palopommin vauriot kirkon sisätiloissa ja näiden korjaustöiden yhteydessä Ekmanin kummatkin maalaukset sijoitettiin alttariseinälle. Niiden väliin sijoitettiin koristetaitelija Hannes Maliston tekemä kipsireliefi. Vuonna 1971 kirkon korjauksen yhteydessä kipsireliefi poistettiin ja talulut sijoitettiin lähemmäs toisiaan nykyisille paikoilleen. 

Robert Wilhelm Ekman (1808–1873) oli merkittävä suomalaisen romanttisen muotokuvamaalauksen ja varhaisen kansallisromantiikan taidemaalari ja opettaja. Ekman syntyi Uudessakaupungissa säätyläisperheeseen. Vanhemmat kuolivat pojan ollessa kymmenvuotias ja perheen lapset sijoitettiin kasvatuskoteihin. Koulunkäynti oli heikkoa, eikä yliopisto-opintoihin ollut mahdollisuutta. Suomessa Ekman opiskeli ensin Gustaf Wilhelm Finnbergin johdolla, mutta taideopinnot kuljettivat hänet Fredrik-veljen kanssa Ruotsin kuninkaalliseen taideakatemiaan 1824. Opiskellessaan Ekman kiinnostui erityisesti kansanelämän kuvaamisesta. Hän valmistui taideakatemiasta 1836. Opinnoissaan hyvin menestynyt taiteilija sai suuren matkastipendin, jonka turvin työskenteli vuosia Ranskassa, Hollannissa ja Italiassa. Saadakseen apurahoja, hän haki Ruotsin kansalaisuutta. Palattuaan Tukholmaan Ekman sai agréen arvon eli hyväksyttiin akatemian jäseneksi vuonna 1844 ja nimitykseen liittyi kuninkaallisen hovi- ja historiamaalarin arvonimi.

Turkuun Ekman palasi 1845 ja asuttuaan siellä kymmenen vuotta, hän otti takaisin Suomen kansalaisuuden. Yhteistyössä maalarimestari Carl Gustaf Söderstrandin kanssa Ekman alkoi puuhata kuvataiteen opetusta ja 1846 perustettiinkin Turun piirustuskoulu, jonka johtajaopettajana hän teki merkittävän elämäntyön 1846–1873. Ekman sai Suomen taiteilijaseuran kunniajäsenyyden 1864. Hänen julkisia taideteoksiaan ovat mm. Turun tuomiokirkon freskomaalaus sekä yli 30 alttaritaulua.