No niin.” Jeesuksen kärsimyshistoria kuvataan hyvin karusti. Silti arkinen puheen aloitus hätkähdyttää.

Ristin juurella pilkataan Jeesusta: ”No niin, sinähän pystyt hajottamaan temppelin ja rakentamaan sen uudelleen kolmessa päivässä. Pelasta nyt itsesi, tule alas ristiltä!” (Mark. 15:29).

”No niin”, mitä me sanoimme. Jeesuksella on näytön paikka. Viisastelijoiden lisäksi uskonnolliset johtajat yhtyivät pilkkaan: ”Muita hän kyllä on auttanut, mutta itseään hän ei pysty auttamaan.” (Mark. 15:31).

Tahtomattaan pilkkaajat todistivat Jeesuksen persoonasta ja teoista. He kertoivat tosiasian. Muita hän on auttanut: hädässä ja vaikeuksissa olevia, sairaita ja surevia.

Poikkeusaika on kestänyt jo yli vuoden. Koronapandemia vaikeuttaa arkeamme, epävarmuus ja pelko täyttävät mielen. Huoli ja levottomuus valtaavat ajatukset, koska tulevaisuus on arvaamaton.

Kuka meitä auttaa? Tämän kummallisen ajan jatkuessa saamme luottaa Jeesuksen apuun. Siitä kertoo pääsiäinen; se luo uskoa ja toivoa tulevaan. Ylösnousemuksensa jälkeen Jeesus lupasi olla kanssamme jokaisena päivänä maailman loppuun asti.

Jeesus antoi esimerkin siitä, miten meidän on toimittava toisiamme kohtaan. Meidän tehtävämme on auttaa ja tukea toisiamme erityisesti nyt poikkeusaikana.

Jeesuksen häpäisemiseksi tarkoitetut puheet muuttuivat hänen kaikkivaltiutensa ylistämiseksi. Vanhan hengellisen opetuksen mukaan rakkauden köydet sitoivat Jeesuksen ristiin lujasti. Siksi hänestä sanottiin: ”Itseään hän ei pysty auttamaan.”

Jumalan rakkaus on vahvempi kuin kuolema. Ristinkuolema on siitä merkkinä ja ylösnousemus todisteena. Meillä on toivo tulevaisuudesta. Risti on voiton merkki.

”Kristus nousi kuolleista, kuolemalla kuoleman voitti ja haudoissa oleville elämän antoi.”

Pääsiäisenä 2021

Seppo Häkkinen, Mikkelin hiippakunnan piispa