Heinolan pitäjänkirkko

Kirkkotie 1, 18300 Heinola

038592510 Kirkkoherranvirasto

750

Heinolan pitäjänkirkko valmistui vuonna 1755.

Todennäköisesti kirkon rakentajana toimi rakennusmestari August Sorsa. Puinen ristikirkko edustaa itäsuomalaista kirkkotyyppiä. Pohjakaavana on tasavartinen risti, jonka sakarat kapenevat ulospäin. Kirkossa on tehty useita merkittäviä korjaus- ja muutostöitä, joista suurin oli vuonna 1933 arkkitehti Kauno S. Kallion johdolla toteutettu. Tuolloin sisätiloja uudistettiin ja ulkonäkökin muuttui nykyiseksi. Kirkossa on noin 750 istumapaikkaa.

Kirkon paanukatto on malliltaan harvinainen maassamme. Sen malli on islamilaisesta maailmasta, josta se kulkeutui Pyhän maan kautta kristikuntaan. Paanukatto rakennettiin vuonna 1820 aikaisemman lautakaton tilalle.

Yksi kirkon erikoisuus on lukkarintuoli, saarnatuolin vastapuolella. Siitä lukkari johti seurakunnan veisuuta ennen urkujen aikaa.

Sisäpuolen kattomaalaukset ovat heinolalaisen Hannes Malinin käsialaa. Ne on tehty 1700-luvun tyyliin. Nykyinen alttaritaulu, jonka aihe on Jeesus kantaa ristiä, saatiin seurakuntaan vuonna 1860. Alttarin ja saarnatuolin tekstiilit on suunnitellut ja valmistanut taiteilija Viena Mertsalmi.

Heinolan pitäjänkirkon urut

1920 Kangasalan Urkutehdas opus 289
Pneumaattiset urut. 12 äänikertaa, 2 sormiota. Laajennus Kangasalan Ut 1922: 16 äänikertaa.
I Borduna 16’, Principal 8’, Gamba 8’, Konzertflöte 8’(1933), Octava 4’, Rauschquint 2 2/3’+2’, II-I suboktav, II-I unisono, I-superoktav.
II Geigenprincipal 8’, Gedackt 8’, Aeoline 8’, Voix celeste 8’, Salicet 4’, Mixtura dolce (2 2/3’+2’+1 3/5’, 1933), Tremolo, II-superoktav.
P Subbass 16’, Flauto basso 8’(1933), I-Pedal, II-Pedal.

Erillinen soittopöytä, Mezzoforte, Forte, Tutti, yleispaisutin sulkijoineen. Dispositio ja julkisivu: Martti Tulenheimo (julkisivun laajennus 1933: arkkit. Kallio). Vihitty 6.11.1920.