Hetkinen

Heinolan seurakunnan työntekijöiden pohdintaa uskosta ja siihen liittyvistä asioista, kuten juhlapyhistä.

 

Adventtikalenteria ja muuta joulun odotusta

 

Joskus ensimmäisinä työvuosinani toin työhuoneeseeni joulukalenterin. Siinä oli kiilteellä koristeltu Herran enkeli soittamassa luuttua. Kalenteri näytti oikein hartaalta, juhlavalta ja sopivasti kirkolliselta. Pettymys aikanaan oli suuri, kun avasin ensimmäisen luukun: siinä joku mies seisoi parin lehmän kanssa piiska kädessä ja oikeassa reunassa oli puu. Sama tyyli jatkui kaikissa kuvissa. Ajattelin, että kalenteri on huiputusta; hienon enkelikuvan alta paljastuu tyyliin sopimattomia arkisia kuvia. Silti lopulta pidin kalenterista kovasti.

 

Joulun aikaan mainokset, ja ehkä myös omat ajatukset, ovat täynnä kuvia kauniista, tunnelmallisesta ja kiireettömästä joulusta rakkaiden ihmisten kanssa. Kirkkokäsikirja ohjeistaa näin joulun alla: ”ihmisen sisäisen mielialan tulee olla valmis suuren sanoman vastaanottamiseen.” Jouluun tuntuu liittyvän suuria vaatimuksia siitä, että olisimme sekä ulkonaisesti että sisäisesti kauniita ja valmiita Jeesuksen syntymäjuhlaan. Mutta ehkä onkin tänä jouluna niin, että ei edes sisäisesti jaksa tai osaa valmistautua suureen juhlaan. Tai rahat eivät riitä siihen mitä haluaisi antaa itselleen ja lähimmilleen jouluna. Tai ehkä ei olekaan ketään, kenen kanssa iloita kaikesta. Tai ehkä on niin kiire, ettei ehdi nauttia siitä mitä on.

 

Jouluna Jumala syntyi ihmiseksi. Eikä Marian tai Joosefin tarvinnut kiillotella elämäänsä, jotta olisivat valmiita sen kaiken vastaanottamaan. He elivät vain elämäänsä, johon Jumala toi ihmeellisellä tavalla pyhyytensä Jeesuksen syntymän kautta. Joulun lapsi oli lahja. Maria ja Joosef suostuivat vain antamaan seimen lapselle paikan heidän elämässään.

 

Se joulukalenteri muistutti tästä samasta. Herran enkelin kimaltava kauneus ja tavallinen mies lehmineen, siis Jumala ja ihmisen tavallinen elämä, olivat molemmat siinä samassa kalenterissa, kumpikin totta ja yhdessä. Joulu tuli kerran ja tulee edelleen syntyen Vapahtajana ihmisen tavalliseen elämään. Hyvää joulun odotusta!

 

Kirjoittaja on Maarit Kihlström, pastori, Heinolan seurakunta

 

 

Heinolan kirkko

Hengellinen pohdiskelu

Rukouksesta, jumalanpalveluksesta, hartauksista

Hengellistä pohdiskelua voi tehdä monella tavalla. Yhtä jumalanpalvelus ja virret rauhoittavat, toinen kokee pyhän kosketuksen luonnossa.

Rukous on sydämen puhetta Jumalalle. Rukoilla voi yksin tai yhdessä, kotona tai seurakunnan kanssa. Seurakunnan yhteinen jumalanpalvelus antaa mahdollisuuden pysähtyä ja hengähtää arjen kiireiden keskellä.