Heinolan kirkkojen historiaa

 

Heinolan vuoden 2007 alusta yhdistyneen kaupunki- ja maaseurakunnan kirkoilla on pitkä historia takanaan. Ne ovat olleet seurakuntiensa jumalanpalvelus- ja kokoontumishuoneita yli 200 vuotta. Nykymaailmassa, jossa vanha määritellään yhä nuoremmaksi, aika on pitkä. Kirkot eivät ole vain historiaa, vaan käsin kosketeltavia todellisia sillanrakentajia menneisyydestä nykyisyyteen. Niissä on aina tarpeen tullen tehty korjauksia, kunnostuksia ja uudistuksia. Kirkkojen esineistöä ja taideteoksia on täydennetty ja uusittu kulloinkin vallinneiden jumalanpalveluskäytäntöjen ja esteettisten arvostusten mukaisesti. Samalla tavalla on seurakuntaelämä kirkkojen ympärillä saanut uusia toiminta muotoja ja ulottuvuuksia.

 

Molemmat kirkkorakennukset kuuluvat historiallisina todistuskappaleina maamme arvokkaaseen kulttuuriperintöön. Pitäjän kirkolla on eräänlainen klassikkoasema suomalaisten ristikirkkojen 1700-luvun puolivälissä alkaneen kultakauden yhtenä edustajana. Tällöin eri puolille maata rakennettiin lukuisia linjakkaita uudentyyppisiä ristikirkkoja. Pitäjän kirkko on läntisin esimerkki itäisessä Suomessa suositusta pohjakaavamuodosta, jossa kirkon ristivarret kapenevat ulospäin lisäten ristikeskuksen avaruutta.  Kirkon pitkä ikä osoittaa myös jo omana aikanaan arvostettujen kirkonrakentajien täyspainoista rakentamisen hallintaa, vaikka rakentajina olivat osin vastahakoisetkin pitäjän miehet.

 

Kaupungin kirkolla on poikkeuksellinen historia takanaan Kymenkartanon lääninhallinnon ja maaherran asuinpaikan, residenssin, kirkkona. Sen rakentaminen oli aloitettu Ruotsin kuningas Kustaa IV Adolfin aikana ja kirkko vihittiin käyttöön keisari Aleksanteri I:n aikana. Pienen ja vähälukuisen residenssin parempia aikoja odottamaan tehty enemmän tai vähemmän väliaikaiseksi tarkoitettu rakennus on jäänyt pysyväksi. Kaupunkikirkkona puusta rakennettu kahdeksankulmainen rakennus korkeine aumattuine paanukattoineen on erikoisuus. Kirkon muodon harvinaisuuteen kiinnitti huomionsa jo F. O. Rapola Suomen maakuntia esittelevän kirjasarjansa 1908 ilmestyneessä Häme-osassa.  Se oli hänen mukaansa ”omituisen näköinen 8-kulmainen puukirkko melkein näkymättömissä tuuhean lehvikön sisällä.”

 

Pitäjän kirkko tapuleineen ja kaupungin kirkko kellotorneineen sekä niiden uuden seurakunnallisen käytön saaneet pappilarakennukset kuuluvat Valtioneuvoston 22.12.2009 vahvistamaan Museoviraston laatimaan tarkistettuun luetteloon valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Siihen sisältyvä kohteet on valittu niin, että ne antaisivat  alueellisesti, ajallisesti ja kohdetyypeittäin mahdollisimman monipuolisesti kattavan kokonaiskuvan maamme rakennetun ympäristön historiasta ja kehityksestä. (www.rky.fi) Kulttuuriperintö kuuluu meille kaikille.Kirkkojen historiaa

 

(Kirjoittanut Marja Terttu Knapas, Heinolan kirkot ja kirkkomaat -kirjasta)

 

  • Lisää Heinolan kirkkojen ja kirkkomaiden historiasta löytyy Heinolan kirkot ja kirkkomaat -kirjasta, jonka on kirjoittanut Marja Terttu Knapas. Kirjaa voi ostaa seurakuntakeskuksessa sijaitsevasta taloustoimistosta tai kirkkoherranvirastosta, hinta 10€/kpl. Lisäksi kirjaa myydään satunnaisesti eri tapahtumissa.