Heinolan seurakunnan historiaa

Heinolan seurakunnan hallintohistoria lienee Suomen mutkikkain. Alue oli vuosisatoja Hollolan laajan emäseurakunnan syrjäseutua, jota hoidettiin osittain Asikkalasta ja osittain Nastolasta. Aatelistolle matka emäkirkolle asti oli liian pitkä, joten Ållongrenit rakennuttivat oman kappelikirkkonsa. Ylimmän säädyn menetettyä valtansa 1680-luvun reduktiossa seurakunta sai oman kappalaisensa ja sen rajat vakiintuivat vähitellen. Tätä rauhallista vaihetta kesti, kunnes kuningas Kustaa III sijoitti Jyrängön maalaiskylään maaherran residenssin. Maaherra muuttikin sittemmin Mikkeliin ja Heinolasta tuli kaupunki. Maaseurakunnan ja kaupunkiseurakunnan monimuotoinen rinnakkaiselämä päättyi vasta seurakuntien yhdistymiseen.

(Kirjoittanut Anneli Mäkelä-Alitalo, Heinolain seurakuntahistoria -kirjasta)

Historiakirjoja Heinolain seurakuntahistoria ja Heinolan kirkot ja kirkkomaat myydään seurakunnan toimistoissa Virtakatu 4 ja Lähetyssopessa. Kirjojen hinta on 10 €/kpl. Lisäksi kirjoja myydään satunnaisesti eri tapahtumissa.

Kastemekkonäyttely Heinolan kirkossa vuonna 2017 linkki Heinola-Seuran sivulle.

Heinolan seurakunnan hallintohistoria on yksi Suomen monimutkaisimmista.
Seurakunnan historia, piirtänyt Kauko Kyöstiö.